Skip to content

Rempan pukkasi ajokauden alkuun :(

Siihen se toppasi - diagnoosia tehhään

Eli kesken keväisen, juuri ennen pääsiäisviikonloppua, ajelun, gessu päätti piiputtaa täystoppiin.

Auto seisoo kotipihassa kytkinvikaisena ja nyt tämäkin nikottelee.

Joskus ei vaan elämän nallekarkin mene ihan tasan, mutta minkäs teet.

Eli soitat hinurin paikalle, kun olet todennut vehkeen olevan kaputt, eikä lähde omin voimin eteenpäin. Onneksi pikkukaskossa on hinausturva, eli kotimatkalle hop hop…

Aika sukkelaan kyyti on paikalla, kuhan edelliseltä tehtävältä ehtii ja nopsempaan pyörä on hinurin lavalla.

Kiinnitys sujuu sekin kiitettävällä varmuudella, eli ei taida ihan eka buimuri olla kyydissä?

Huomaa liinan koukun oikea kiinnitys lenkkiin ja matalalta pyörän runkoon, ei satulan ylitse(!) Etupyörä on kumistaan(!) pitimessä ja liinat pitävät paketin pystyssä.

Suojaraudoissa on toiset liinat varmistamassa pituussuuntaisen liikkeen minimiin.

Kotipihassa

Pyhien vuoksi homma seisoi parisen päivää ja sillä välin sahattiin netti halki ja keskustelupalstat läpi mahdollisia vikakohteita pallotellessa.

Karmeimmat projektiot ehdottelivat ECU:n kärähdystä, tai suutinten kypsähdystä, kepeämmät akun kypsähdystä.

Onhan sillä akulla vuosi ikää ja Biltemasta haettu, mutta silti.

Tai Hall-anturivikaa, tai tai…

Varmaan kaikki muut, paitsi UFO-hyökkäys löytyi samoilla oireilla.

Latasin tienvarressa käynnistysyrityksissä tyhjenneen akun ja aloitin arjen koitettua analyysin, kun ei ollut töitä kiusana ja oli pahin harmistus ehtinyt hiipua, niin ei hätiköi hommassa ihan niin helposti.

Aika äkkiä selvisi, että Hall-anturi on ehyt.

Testi on helppo: tulpat pois, isohko vaihde sisään, takanen keskituelta ilmaan, virta päälle ja pyöritetään takapyörää.

Jos pumpun rele naksahtelee pyörittelyn tahtiin ja virta tulee pumpun liittimille, ovat sekä anturi, että rele, että sulake ehjiä.

Jos pumppu ei käy, pitää laittaa koelamppu, tai sähkökynä liittimeen, ruskea on maa ja se toinen paksu johto on virta, ohuemmat ovat bensamittarin piuhoja, ja kytätään, syttyykö lamppu. Yksinkertainen testimetodi on tässäkin kaunista.

Jos rele ei naksu, voi vaihtaa vierestä äänimerkin releen ja kokeilla sillä, ovat nimittäin samanlaisia, onko releessä vika. Jos sittenkään ei naksu ja akussa on virtaa, niin se on se Hall-anturi, mikä on rikki.

Tietysti kannattaa välillä vilkaista mittarista, että akussa on jännitettä. Ne eivät mokomat toimi ilman sähköä.

Sillä sähkökynällä voi testata myös, saavatko suuttimet signaalia, eli piuhaan kiinni ja starttaa. Jos kynässä valo vilkkasee, on homma siltä osin kunnossa.

Koska maali oli löytynyt, eli pumppu ei suostu pörräämään, vaikka muu setti pelaa, kokeilin vielä vetämällä akulta suoran virran pumpulle menevän johdon liittimen paksummille johtimille, sillä vika ei aina ole ihan niin yksinkertainen, kuin luulisi.

Ei se pörrännyt siltikään, eli tankki pois ja ruuvaamaan. Loivasta finassipulasta johtuen pumpun hankinta sai siirtyä ja touhusin ensin muuta, eli tein kotoalöytyvillä kamppeilla pieniä perushuoltojuttuja, kuten otin startin irti, sillä se piti välillä aika rumaa ääntä.

Ei ihme, että piti. Oli planeettapyörästö, eli startin alennusvaihde ja tuon akselin liukupinnat melkoisen kuivat.

Litiumirasvaa väliin ja herkistelyä, niin alkoi toimimaan, kuten suunnitteljat ovat tarkoittaneet.

Startti ei ole kovinkaan monimutkainen laite purkaa, kunhan malttaa olla varovainen voimankäytön kanssa ja merkkaa muistiin, mistä mikin osa on kotoisin ja miten päin se oli. Tuossa Valeossa on kopassa kaksi popniittiä, jotka täytyy napauttaa esimerkiksi ruuvimeisselillä rikki, että saa päädyn irti, sen, ja parin 7mm pultin, jälkeen koppa aukeaa ja mysteeriin pääsee käsiksi.

Tästä on Youtubessa videoita, niin ei se mitään rakettitiedettä tosiaankaan ole. Linkistä löytyy kreikankielinen.

Huomaa videon reipas WD40:n käyttö! CRC ei kuulu näihin hommiin, sillä siitä jää liimamainen kerros, joka kerää likaa.

Lisäsin samalla ylimääräisen kaapelikengän plussanavalle, niin on passeli kohta apukaapelille, jos pitää jeesata uupuutta mopoa, tai tarvitsee itse apuvirtasta.

Gessun akun sijainti on apukaapelihommiin hieman haastava, mutta tuo toimii näppärästi ja kompaktisti, eikä lisää vikakohteita.

Se kuvassa näyvä haitariputkessa menevä johto vie sähköä lisälaitteille, joita ohjataan releellä, joka saa herätteensä tehtaan virtapistokkeen plusssalta, niin apuvehkeet eivät ole virrassa, jos pyörä ei ole käynnissä.

Loppupuuhailu oli sitten normaali öljynvaihto koneeseen ja pintojen tarkastus lootasta ja perästä.

Pumpun kanssa meni pari päivä enemmän, että sain sen hommattua ja vaihdettua. Hommassa on omat kuvionsa, mm sen pumppuinstallaation asennuslevyn irrotuksen jälkeen, kun ylivuoto- ja hengitysletkut pitää kitkutella irti, että mysteeri nousee tankista ja sittenkin on ahdasta, mm mittarin kohon takia, mutta pienin ja kevein liikkein se tulee sieltä ulos, eikä mitään mene rikki. Ainakaan pahemmin.

Pumppuhan maksaisi tehtaan merkillä varustettuna jotain aivan mahdottomia, mutta geneerinen pumppu käy, kunhan tuottoa on sen noin 4bar.

Motonetistä löytyy VW/Audi/BMW-pumppu, joka oli liki sama. Hieman kuoren mitat heittävät, mutta mm sähköliitäntä ruuveilla on sama. Biltemasta löytyy myös vastaava, ilmeisesti Daciaan tarkoitettu pumputin. Hintaluokka alle 70€.

Internetistä löytyy kuvia ja juttuja, että jotkut hardcoreruuvaajat ovat siirtäneet kalusteet tankista sen ulkopuolelle. Tämä on harkinnassa, kunhan keksin, mihin ne voisi sijoittaa järkevästi. Ja etenkin niin, että väistämättömän kaatumisen seurauksena eivät ole uhattuna jäädä norsun polkemiksi.

Kasaaminen on sama kuin purkuprosessi, mutta lunnollisesti toisinpäin. Ei siinä mitään kummallista ole, paitti ne ketun ylivuoto- ja huohotusletkut! Ja muistithan kiristää ne virtajohdot loppuun asti. Etkö? No sitten kikkailet pitkällä hylsyllä jostain välistä, tai otat systeemin takaisin pöydälle.

Minä kikkailin ja tälläkertaa onnistuin. Jos olisi hylsy tipahtanut tankkiin, olisi pitänyt purkaa kaikki irti.

Toinen jännkakkaa tikistänyt kohta on sen levyn O-renkaan sijoittaminen paikalleen ja levyn kiinnitysmutterien kiristäminen toivoen, että homma menee ns putkeen, ja tiivisterengas osuu oikeaan paikkaan ja etenkin pysyy siinä, sillä sen sijaintia ei näe, eikä voi tarkistaa, kun ruuvailee levyä kiinni. Testi on laittaa bensat tankkiin ja käydä kaffella välillä. Jos ei näy/haise vuodot, on prosessi onnistunut.

Kun paketti on pyörässä pitää pitävyys varmistaa täydellä tankilla vielä kerran, ettei käy tahaton syttyminen ja ajoreissu pääty savuavaan raatoon tien pielessä. Tankin ja moottorin keskinäinen sijainti on näissä sellainen, että palovaara on vuototapauksessa melkoisen suuri.

Oli muuten ihan suoraansanoen melkoisen mellevä olo, kun pyörä pienen hikan jälkeen romahtaa käyntiin ja olen ihan ite saanut sen fixiin! Enkä edes soittanut äitiä apuun! Hikka johtui vaan siitä, että bensan piti päästä paineisena suhkusuuttimille asti, ei sen kummempaa. Eikä startti enää pidä pahaa elämää.

Se sähköliitin akulla tuli jo heti seuraavalla viikolla tarpeeseen, kun Kerimäen motoristikirkon pihaan oli hiipinut yksi Yamaha, jota yritettiin henkiin kaapeleilla. Eihän se tahtonut. Niinpä irroitimme pyörän AGM-akun yhtälöstä, eli maakaapeli irti ja pamahti apukaapelien varassa käyntiin kuin tyhjää, eli kenttädiagnoosi oli oikoseen päätynyt akku, joka ei enää ota virtaa vastaan.

Published inMatkakuvausPyöränkäsitelyYleinen